Säpäkkä sipulipussi

31.10.2012

 
 
 
Perinteinen sipulipussi kuuluu niihin käsitöihin, jotka ovat olleet pitkään listalla "pitäis kokeilla". Ei kai sellaista kukaan enää keittiössään roikota, mutta jotain sympaattista siinä on. Lapsuusmuistoja ehkä.
 
Tulipa tuokin nyt tehtyä. Tarkoituksena oli lähinnä kokeilla neonnarun virkattavuutta. Onnistuihan se.
 
 
 
 
 

 
 

Voita GP MoodLite-valaisin

28.10.2012

 
 
 

Taannoin yhteistyökumppanilta saamamme GP MoodLite -valaisinsarjan Cube päätyi pikkupoikien huoneeseen oltuaan ensin isoimman pojan yöpöytänä. Samalla ratkesi yövalopulmamme, sillä Cuben voi huoletta jättää lastenhuonetta valaisemaan koko yöksi. Led-valaisin ei kuumene, se on iskunkestävä ja kaiken lisäksi kauko-ohjattava. Seitsemästä värivaihtoehdosta voi valita aina mieluisimman ja mikä parasta, valon voi säätää yön ajaksi mukavan himmeäksi. Voitte vain arvata, että värin valitseminen on muodostunut jokailtaiseksi ohjelmanumeroksi. Valinnan helpottamiseksi veljekset saavat sanoa painavan sanansa vuoroilloin.
 
Sopivan kokonsa (40x40 cm) vuoksi valaisin on leikeissä mukana myös päiväsaikaan, milloin istuimena, milloin pöytänä. Ainakin toistaiseksi lamppu on kestänyt mukisematta aika hurjankin menon.
 
Valaisin on uskomattoman monikäyttöinen. Ladattavuuden ansiosta sen voi kiikuttaa melkeinpä mihin haluaa. Vesitiiviinä ja pakkasenkestävänä (-20 °C) se sopii niin kylppäriin kuin pihallekin. Pari-kolme Cubea tai pyöreää Globea olisivat täydelliset valaisimet meidän terassille. Joulupukkii!!!
 
Olen iloinen saatuani mahdollisuuden arpoa teidän lukijoiden kesken yhden GP MoodLite -sarjan valaisimen. Valittavanasi on joko kuutionmallinen Cube- tai pyöreä Globe-valaisin. Malleja voit käydä ihailemassa GP MoodLiten sivuilla täällä.
 
Arvontaan voit osallistua kertomalla kommenttiboksissa haluaisitko voittaa Cuben vaiko Globen. Voittaja saa tietenkin valitsemansa. Jos olet anonyymi, muista lisätä nimimerkki. Arvonta päättyy sunnuntaina 4.11.2012.
 
ARPAONNEA!
 
 
 

Miksei kukaan kertonut?

19.10.2012

 
 
 
En todellakaan ole mikään kakkumaakari, vaikka olen totisesti yrittänyt. Kaupan täytekakku tuntuu tosi tylsältä, mutta voittaa itse väkerretyn pettymyksen. Tekemisen into muuttuu äksyilyksi viimeistään siinä vaiheessa, kun uunista tullut kakkupohja pitäisi leikata siisteiksi kerroksiksi.
 
Olen kai viimeinen jolle kerrottiin, että täytekakun voi tehdä ihan tavallisesta kääretorttupohjasta. Nerokasta! Pellillinen vain neljään osaan, kostutukset, hillot ja kermavaahdot väliin ja vähän päällekin. Siinä se on. Kehuivat oikein, että oli parasta kakkua ikinä.
 
 
 

 

Vohvelia ja neonnarua

18.10.2012

 
 
 
Muistinko aiemmin mainita, että rautakaupasta ostamani neonnaru myytiin 100 metrin kelassa? Pahoittelen siis jo etukäteen, että joudutte mahdollisesti näkemään vielä monta kokeilua teemaan liittyen. Laskujeni mukaan narua on jäljellä noin 97 metriä.
 
 
 
 
 

 

Inka-matto

15.10.2012

 


 
 
Etsiessäni mieleistä Kelimiä olohuoneeseemme, törmäsin puolivahingossa ihan toisenlaiseen mattoon, kuin mitä olin ajatellut. Koska kukkarolleni sopivia kivoja mattoja ei tunnu kasvavan puussa, nappasin tämän ainokaisen suurempia miettimättä. Alennuskin oli ihan hyvä. Hintaa matolle jäi 165 euroa. Inka-matto on ruotsalaisen Linda Sturessonin suunnittelema, käsinkudottu ja 100 % villaa.
 
Mikäli vielä haaveitteni Kelim-maton löydän, vuorotelkoon se tämän kanssa. Pieni ilmeen vaihdos kotona on ihan terveellistä silloin tällöin.





 

Ristipistoja

12.10.2012

 
 
 
Korkki, neonpinkki ja ristipistot kolahtaa tällä hetkellä muodossa jos toisessakin. Taannoisella rautakauppareissulla löytyi juuri oikean väristä linjanarua ja kotoa pino valjun näköisiä korkkitabletteja, joten ristipistoja tekemään.   
 
Harmi, että narun ärhäkkä neonväri näyttää tosi pliisulta kuvissani. Luonnossa yhdistelmä on älyttömän hieno. Melkein tekisi mieli ripustaa tabletit seinälle.
 
 
 

2-vuotiaat

6.10.2012

 
 
Meidän pienimmällä on tänään synttärit. Meillä on nyt kaksi 2-vuotiasta. Onnea Rakas ♥

 

Arkea, intoa ja epäuskoa

1.10.2012



 
 
 
Viikot luisuvat käsistä. Kolmipäiväinen tarhaviikko tuntuu poikien kannalta turvallisen pehmeältä siirtymältä uuteen elämäntilanteeseen. Eikä tarhan aloitus olisi muutenkaan voinut paremmin sujua. Meillä taitaa olla maailman reippaimmat pikkumiehet!
 
Omalta osaltani nuo kolme päivää menevät hujauksessa, eivätkä asiat etene haluamallani vauhdilla. Välillä tosin tuntuu, etten edes tiedä mitä olen tekemässä. Seuraavassa hetkessä kaikki on kristallinkirkasta. Mieletön into ja vimma saattaa sekunnissa vaihtua epäuskoon ja turhautumiseen. Lienee ihan tervettä aloittelevalle yrittäjälle. Lähipiiri, perhe ja ystäväni, jaksavat loputtomasti uskoa osaamiseeni. Mahtavaa sakkia.
 
Ja sitten kevyempiin aiheisiin. Sain kivasti yhtenäistettyä kukkaruukkukokoelmaani, kun löysin kirpparilta läjän vanhoja Arabian ruukkuja. Vielä kun niitä löytyisi isompina. Liekö edes valmistettu kuin kahta kokoa, tietääkö kukaan?
 
Mukavaa viikkoa sinne ruudun taakse!